Oulussa järjestettiin useamman toimijan yhteisvoimin vetyviikko. Osallistuin kahteen tapahtumaan ja tässä on lyhyt kooste minua kiinnostavista asioista.
NortH2 Research Day – H2 FUTURE Kick off program 13.2.2024 Oulun Yliopistolla
Seminaarissa käytiin läpi nimensä mukaisesti alan tutkimusta. Ohjelma ja luennoitsijat löytyvät tästä linkistä ainakin jonkin aikaa. Luennoitsijoita oli useasta tutkimusorganisaatiosta ja maasta.
Minulle mieleenpainuvimpina asioina olivat vedyn mahdollisuudet teräksen valmistuksessa, vedyn valmistus suoraan auringon valolla ja vedyn valmistuksen hyötysuhteen kehittyminen nykyisestä noin 70 %:sta mahdollisesti noin 85 %:iin.
Kiinnostavaa oli myös tarkkailla Oulun Yliopiston alan tutkimuksen focusta. Sain mielikuvan, että Oulussa ei tutkita vetyteknologian valtavirran asioita vaan enemmänkin ”marginaali asioita”.
Tilaisuuden jälkeen keskustelin mielikuvastani erään yliopiston henkilön kanssa, ja hän oli aika lailla samaa mieltä kanssani, mutta hänen vastauksensa oli ymmärrettävä. Hän kertoi, että valtavirtaa tutkitaan maailmalla niin isolla rahalla ja volyymillä, että heidän kanssansa ei pärjää, mutta löytämällä kapeampia tutkimuskohteita voi olla, ja päästä huipulle. Hän jatkoi, että osaaminen kasvaa samalla myös valtavirran asioihin ja siten osaajia valmistuu teollisuuden sekä julkisen sektorin tarpeisiin. Kyllä oli hyvä vastaus.
Nordic Hydrogen Week 14.2.2024 – Teollisuustapahtuma
Vetyviikon toinen päivä piti sisällään teollisuuden esityksiä, tiloissa oli muutamia pieniä näyttelyosastoja ja verkottumista. Päivän kuvakooste ja ohjelma esittäjineen, sekä linkit esityksiin löytyvät tästä linkistä ensivuoden tapahtuman mainonnan alapuolelta.
Päivä oli hyvä läpileikkaus vetyalasta: start-up:ia, rahoitusta, erilaisia teknologioita, erilaisia vedyn jatkojalostus suunnitelmia ja toteutuksia, vetyputken tilanne ja sen tulevaisuus katsaus sekä uusien vetylaitosten tilausten julkistuksia. Siis esillä oli aika lailla koko vetyteollisuuden arvoketju.
Päivän tärkeitä antia minulle olivat alan yleiskuvan selkeytyminen, tämän hetken tilanteen parempi ymmärrys ja toimijoiden tulvaisuuden näkymien tiedostaminen sekä verkottuminen. Vety on tärkeä fossiilisen energian korvaaja ja sillä on tärkeää roolia myös eräissä teollisuuden prosesseissa. Suomella on selkeitä etuja vedyn, ja siitä edelleen jalostetavien sähköpolttoaineiden valmistukseen, kuten vihreä energia, paljon kohtuullisen puhdasta vettä, pinta-alaa, kantaverkko, uusiutuvaa CO2:sta, hukkalämmön hyödyntäminen kylmän kauden lämmitystarpeeseen ja osaamista. Suomella on toki omat heikkoutensakin.
Pohdintaa
Pohdin vedyn mahdollisuuksia toimia sähköverkon ”säätöelementtinä”, tehdään paljon vetyä, kun sähköä on runsaasti tarjolla tai vähennetään vedyn valmistusta, kun sähköstä on niukkuutta. Ymmärtääkseni vedynvalmistusprosessin käyttöastetta voidaan kohtuullisen sujuvasti muuttaa, toki laitosinvestoinnin kannalta se huonontaa kannattavuutta. Mutta olisiko se kuitenkin kokonaisuuden kannalta järkevämpää, kuin rakentaa erillisiä ”säätöelementtejä”.
Kiitokset järjestäjille hyvistä vetypäivistä, uudet päivät ensi vuonna 10.-14.2.2025.